lauantai 27. joulukuuta 2014

2014

Tänään mä oon ollu täällä tasan viisi kuukautta. Tasan viisi kuukautta sitten mä nousin koneesta Chattanoogaan. Se päivä oli vasta mun toinen jenkeissä. Mä muistan. Minä ja mun vaihtari kaveri Kristine noustiin yhtäaikaa pienestä American airlinesin koneesta. Me haettiin meijän matkalaukut ja lähettiin kävelemään kohti uloskäyntiä, missä mä näkisin mun hostperheen ensimmäistä kertaa. Mun olo oli ihan tokkurainen. Mua väsytti. Mulla oli paha jet lag. Mua jännitti niin paljon, ei oo varmaan ikinä jännittänyt yhtä paljoa mun elämän aikana, ikinä. Se tunne oli sanoinkuvaamaton. Ei sitä oikeen mitenkään voi selittää. Mutta se tunne oli mahtava. Musta tuntu et oon niin kaukana kodista, Suomesta. Mä oon seikkailija, mä oon vapaa, mä elän mun unelmaa. Musta oikeesti tuntu et mä oon rohkea. Sitten mä näin mun hostperheen, ne halas mua ja toivotti mut tervettulleeksi jenkkeihin, Tennesseehen. Nyt siitä hetkestä on kulunut viisi kuukautta. Tuntuu niin oudolta. Tästä on tullu mulle nyt mun toinen koti, mun toinen elämä. 

Nyt tunnen jo mun hostperheen hyvin, koulun eka puolikas on jo käyty, mä oon saanut hyviä kavereita, musta tuntuu että mä oon kotona. Täähän on mun koti. 

Tänään puhuttiin vähän mun hostsiskonkanssa et oon ollu täällä jo puolet mun vaihdosta ja mulla on enään puolet jäljellä... Yhtäkkiä mun hostsisko(12v. joka ei yleensä osoita mulle paljoa välittävänsä), halasi mua kaksi kertaa ja sanoi "Sara mä en haluu et sä lähet pois". Se sai mut melkeen kyyneliin. Mulla on täällä maailman toisella puolen ihmisiä jotka välittää musta, paljon. Niin ihanan ihmeellistä. 

Vaikka mä haluan nähä taas kaikki ystävät ja sukulaiset siellä Suomessa, silti musta tuntuu et sit kun mulle tulee täällä lähdön aika, se tulee olemaan vaikeeta. Ja mä tiedän et aika menee nopeesti, joskus liiankin. Mut oon ikionnellinen siitä mitä oon saanu olla osana ja mitä oon saanut kokea. Ja oon vielä iloisempi että mulla on siitä vielä puolet jäljellä.

Tää koko vuosi on ollut jotenkin tosi mahtava. Lukion eka syksy(2013) mulla ei mennyt hirveen hyvin... Ei siitä sen enempää. Mut kevät(2014) lähti rullaamaan paljon paremmin! Mulla oli aivan ihana kevät kavereitten kanssa koulussa, treeneissä ja vapaa-ajalla. Kesä tuli. Mun kesä oli yksiä parhaimpia ikinä. Sain viettää sen mun kaikkien ystävienkanssa siellä Suomessa. Nyt tän loppuvuoden mä oon ollu täällä vaihdossa, vaikka aluks oli tosikin hankalaa, kaikella oli tarkoituksensa. Nyt kaikki rullaa ihanasti täällä ja saan vaan nauttia. Tietysti ongelmia tulee, mutta ne myös menee, joten niistä ei etukäteen kannata murehtia. Mä nautin mun elämästä aidosti. Haluun kiittää ihan jokaista joka on kuulunut mun vuoteen 2014. Mulla on ollut kamalimpia hetkiä ikinä, mut enemmän niitä parhaimpia. Mun vuosi 2014 kuuluu ehdottomasti mun yksiin parhaimpiin ja muistetumpiin! Kiitos siitä kuuluu teille kaikille jotka olitte osallisina. :) Muistakaa siis jättää turhat murheet pois mielestä ja olkaa ilosia kaikesta siitä mitä teillä on. 

Miten te kuvailisitte teidän vuotta 2014?

Nyt tähän loppuun laitan vielä pienen koosteen tämän vuoden 2014 parhaimmista hetkistä!














Upeeta ja onnellista uutta vuotta teille kaikille!!













2 kommenttia:

  1. Voi Sara tuli kylmät väreet ku luin tota tekstii! Pus pus pidä hauskaa viel loppuun asti ja sit nähään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Anni<3 mut joo pidän! Ja sit nähää:)

      Poista