perjantai 29. toukokuuta 2015

24 hours

24 tuntia mun lähtöön ja ajattelin kirjottaa mun viimehetken tunnelmista...

Jännittää ihan suunnattomasti. Mua stressaa jotenkin toosi paljon. Stressaa mun lennot, lentokenttä, kai mun lennot on oikeeseen aikaan eikä myöhästele, kai saan mun kaikki kolme matkalaukkua lähetettyä Suomeen asti ongelmitta, ilman että pitää niitä ruveta metsästämään lentojen välissä, jännittää miten mun lähtö sujuu, jättää mun hostperhe lentokentälle, jännittää mitä sitten kun pääsen vihdoin suomen kentälle ja nään mun perheen ja ystävät, jännittää niin paljon. Perhoset lentelee mun vatsassa. Välillä tuntuu että ne ei hiljene hetkeksikään. Välillä ne lentelee enemmän, välillä vähemmän, mutta mitä lähemmäksi mun lähtö tulee, sitä enemmän ne siellä lentelee.  Kuitenkin kaiken tän jännityksen ja stressin keskellä mulla on samalla tuolla jossain semmonen hyvä, excited, ilonen ja rauhallinen fiilis. Kohta mä pääsen oikeesti kotiin. Tuntuu niin epätodelliselta että kohta nään mulle kaikki rakkaat ihmiset, joita en oo nähnyt yli kymmeneen kuukauteen!

En voi uskoa että nyt mun lähdöstä tänne on kulunut 308 päivää ja mulla on enää yksi päivä jäljellä. Muistan kun joskus mietin vasta tänne tullessa että voi kun tuntuu aika menevän hitaasti. Välillä tuntui että mulla on vielä ikuisuus täällä jenkkilässä edessä. Mutta nyt enään yks päivä. Kreisiä. Kreisiä miten nopeesti aika on mennyt ja menee edelleen. 

Nää viimepäivät on olleet aika tunteikkaita. Mun kolme vuotias pikkuveli täällä rupes tässä yks päivä kun mentiin ostamaan mulle uutta matkalaukkua huutamaan ja itkemään, "Sara ei mene, Sara jää!" Tuli niin surullinen fiilis. Samoin eilen ruvettiin pillittämään mun hostmaman kanssa aina kun ruvettiin miettimään mun lähtöä. Nyt koitetaan vaan olla ajattelematta asiaa ja keskittyä tähän hetkeen. Yks päivä mua ärsytti ihan jokaikinen asia, en tavallaan edes tiiä miksi. Loppuenlopuks illalla mua ärsytti niin paljon kaikki että teki mieli vaan ruveta itkemään. Niin paljon tunteita ja ajatuksia, hyviä ja huonoja. Yritän kai samalla tässä niitä purkailla yksi ajatus kerrallaan kirjoittaessa, että pysyisi ajatukset jotenkin kasassa. Seuraavan kerran saatte sitten postauksen ja todennäköisesti viimeisen sellaisen kun oon majoittunut takaisin sinne Suomen puolelle. 

Kohta nähdään Suomi.❤️


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti